ärinä
substantiivi
-
ritilä tai metallikori jossa poltetaan polttoaineita
Heitti halkoja arinaan saadakseen isomman tulen.
Taivutus
yks. nom. ärinä, yks. gen. ärinän, yks. part. ärinää, yks. ill. ärinään, mon. gen. ärinöiden ärinöitten ärinäin, mon. part. ärinöitä, mon. ill. ärinöihin.
Esimerkit
Makuuhuoneesta kuului vaimeaa ärinää.
Kissasta kuului ärinää kun se näki koiran.
Hän kuuli outoa ärinää metsästä.
Nukkuessaan hän ärisi hiljaa.
Ärinä lakkasi kun valot syttyivät.
Käännökset
Riimisanakirja
ärinä rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-