ärjyntä

substantiivi

1. pahansisuinen tai vihainen toiminta

   "Hänellä oli tapana ärjyntä."

Taivutus

yks. nom. ärjyntä, yks. gen. ärjynnän, yks. part. ärjyntää, yks. ill. ärjyntään, mon. gen. ärjyntöjen ärjyntäin, mon. part. ärjyntöjä, mon. ill. ärjyntöihin.

Synonyymisanakirja

ärjyntä

1. mylvintä, ärjäisy, parahdus, karjaisu, huuto, rääkäisy, mylvähdys, karjunta, kiljaisu, ulvahdus, jyrinä, murina, jymy, ryminä, jyminä, jyry, jytinä, jylinä, kumina.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Huoneessa oli pelkkä ärjyntä.
Ärjyntä jatkui pitkään pienen riidan jälkeen.
Kuului ärjyntää toisesta huoneesta.
Ärjyntä kantautui kadulle.
Metsässä kaikui eläinten ärjyntä.

Käännökset

Riimisanakirja

ärjyntä rimmaa näiden kanssa:

väijyntä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ärinä, äristä, ärjy, ärjyntä, ärjyä, ärjähdys