ölinä
substantiivi
-
äänekäs ja usein häiritsevä puhe tai meteli
Baarin ölinä kantautui kadulle asti.
Taivutus
yks. nom. ölinä, yks. gen. ölinän, yks. part. ölinää, yks. ill. ölinään, mon. gen. ölinöiden ölinöitten ölinäin, mon. part. ölinöitä, mon. ill. ölinöihin.
Esimerkit
Kadulta kuului ölinää.
Koiran ölinä pelotti lapsia.
Yöllinen ölinä häiritsi unta.
Etymologia
Ääntä kuvaileva substantiivi, liittyy äänekkääseen meteliin.
Käännökset
| englanti |
bawling |
Riimisanakirja
ölinä rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-