aateli
substantiivi
-
korkea-arvoinen luokka perinteisesti yhteiskunnassa
Hän kuuluu aateliin.
Taivutus
yks. nom. aateli, yks. gen. aatelin, yks. part. aatelia, yks. ill. aateliin, mon. gen. aatelien aateleiden aateleitten, mon. part. aateleja aateleita, mon. ill. aateleihin.
Synonyymisanakirja
aateli
-
aatelissääty, ylempi aatelisto, aristokratia, ylimystö.
Esimerkit
Aateli kokoontui juhlimaan kuninkaan juhlia.
Hänen perheensä kuului aateliin vuosisatoja.
Aatelin vaikutus yhteiskuntaan oli merkittävä.
Aatelin etuoikeudet herättivät kateutta.
Kuningas antoi aatelisarvoja uskollisille.
Etymologia
Ruotsin sanasta 'adel', joka tarkoittaa jalosukuista.
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro aadel, ruotsi adel. Englanniksi nobility
Käännökset
Liittyvät sanat
noblessi, kamari, aatelissääty, aatelisto, alhaisaateliLäheisiä sanoja
aate, aatehistoria, aatekilpailu, aateli, aatelinen, aatelisarvo