aateluus
substantiivi
-
"Aatelisarvojen omistaminen tai aatelissuvussa syntyminen."
"Hänen aateluutensa on peräisin keskiajalta."
Taivutus
yks. nom. aateluus, yks. gen. aateluuden, yks. part. aateluutta, yks. ill. aateluuteen, mon. gen. aateluuksien, mon. part. aateluuksia, mon. ill. aateluuksiin.
Esimerkit
Aateluus ei aina taannut onnea yksityiselämässä.
Hänen aateluutensa näkyi hänen arvokkaassa käytöksessään.
Vaikka aateluus on periytynyt
Etymologia
Johdos sanasta 'aateli', viittaa aatelisen asemaan tai olotilaan. Samankaltainen rakenne kuin 'aatelisuus'.
Käännökset
| englanti |
noblesse ennoblement |
| ranska | noblesse |
| kreikka | αριστοκρατικότητα (f), αρχοντιά (f) |
| italia | nobilità (f) |
| latina | nobilitas (f), qualifier originally ingenuitas |
| romania | noblețe (f) |
| venäjä | благоро́дство |
Liittyvät sanat
noblessi, velvoittaaLäheisiä sanoja
aateliton, aateloida, aatelointi, aateluus, aatemaailma, aaterakennelma