alamaa
substantiivi
-
alue tai maa joka on meren pinnan tasoa matalammalla
Hollanti on kuuluisa alamaistaan.
Taivutus
yks. nom. alamaa, yks. gen. alamaan, yks. part. alamaata, yks. ill. alamaahan, mon. gen. alamaiden alamaitten, mon. part. alamaita, mon. ill. alamaihin.
Esimerkit
Alamaa oli kylvöä varten.
Talo sijaitsee alamaalla.
Alamaassa viljellään perinteisiä viljakasveja.
Alamaan vehreys ilahdutti matkaajia.
He perustivat uuden kylän alamaalle.
Käännökset
englanti |
lowland downhill |
Riimisanakirja
alamaa rimmaa näiden kanssa:
pihamaa, puutarhamaa, rajamaa, ostajamaa, osanottajamaa, öljyntuottajamaa, pohjamaa, raakamaa, hakamaa, takamaa
Liittyvät sanat
myötämaa, alamäkiLäheisiä sanoja
alaluokka, alaluokkalainen, alaluomi, alamaa, alamaailma, alamaihin