armonaika

substantiivi

1. lykkäysaika, erityisesti ennen rangaistuksen alkamista tai maksun perimistä

   Tuomari antoi hänelle armonaikaa.

Taivutus

yks. nom. armonaika, yks. gen. armonajan, yks. part. armonaikaa, yks. ill. armonaikaan, mon. gen. armonaikojen armonaikain, mon. part. armonaikoja, mon. ill. armonaikoihin.

Synonyymisanakirja

armonaika

1. hengähdystauko.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Armonaika annettiin velallisille.
Hän sai vuoden armonaikaa ennen sotapalvelusta.
Armonaika mahdollisti asioiden järjestämisen.
Pyysimme lisää armonaikaa velan maksamiseen.
Armonaika päättyi ilman erikoisuuksia.

Käännökset

Riimisanakirja

armonaika rimmaa näiden kanssa:

kirkonaika, kellonaika, jaksonaika, paastonaika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

armollisesti, armollisuus, armomurha, armonaika, armonanomus, armonisku