arvonimi
substantiivi
-
"kunniaa tai arvostusta ilmaiseva nimitys"
"Hänelle myönnettiin arvonimi Vuoden työntekijä."
Taivutus
yks. nom. arvonimi, yks. gen. arvonimen, yks. part. arvonimeä, yks. ill. arvonimeen, mon. gen. arvonimien, mon. part. arvonimiä, mon. ill. arvonimiin.
Esimerkit
Hänelle myönnettiin arvonimi tunnustuksena.
Arvonimi toi mukanaan vastuita.
Arvonimi lisättiin hänen titteliinsä.
Arvonimet ovat kunnianosoituksia.
Hän käytti arvonimeään ylpeydellä.
Etymologia
Rakentuu sanoista 'arvo' ja 'nimi'.
Käännökset
| englanti |
title of respect honorific title |
| venäjä | гонорати́в (m), qualifier specifically Japanese honorifics кэ́йго, кэйго́, зва́ние, сан (m), до́лжность (f), ти́тул (m), qualifier (m)ilitary зва́ние |
| ranska | t-needed (f)r, titre (m) |
| unkari | méltóság, cím, titulus |
| saksa | Titel (m) |
| kreikka | τίτλος (m) |
| italia | titolo (m) |
| latina | titulus, nomen |
| puola | tytuł (m) |
| romania | titlu |
Liittyvät sanat
ministeri, tsaari, laamanni, vikaari, keisariLäheisiä sanoja
arvomerkki, arvonalennus, arvonanto, arvonimi, arvonlisä, arvonlisävero