asennin
substantiivi
-
Yksikkö, jolla mitataan vääntöä tai momenttia
Käytin asenninta mittaamaan momenttia.
-
(tietotekniikka) asennusohjelma
Esimerkit
Sähköasentaja käytti asenninta kytkiessään johtoja.
Uusi asennin tekee työstä paljon helpompaa.
Etymologia
Johdettu sanasta 'asentaa', viittaa henkilöön tai laitteeseen, joka asentaa
Käännökset
Riimisanakirja
asennin rimmaa näiden kanssa:
jauhennin, möyhennin, lennin, tallennin, vaimennin, äänenvaimennin, iskunvaimennin, tärinänvaimennin, himmennin, iirishimmennin
Läheisiä sanoja
asemosana, asenne, asennekasvatus, asennemittaus, asennoitua, asennus