astalo
substantiivi
-
pitkä sauva tai keppi
Hän nojasi astaloon kävellessään.
Taivutus
yks. nom. astalo, yks. gen. astalon, yks. part. astaloa, yks. ill. astaloon, mon. gen. astalojen astaloiden astaloitten, mon. part. astaloja astaloita, mon. ill. astaloihin.
Esimerkit
Hän etsi sopivaa astaloa työhönsä.
Keskiajalla astalo oli yleinen ase.
Työntekijä käytti astaloa raskaisiin töihin.
Hän käytti astaloa vipuvartena.
Talikko on esimerkki maatalouden astalosta.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä an item that is not designed as a weapon, but is used temporarily as a weapon for some reason, ex. a hammer used to murder someone |
Läheisiä sanoja
assyriologia, astaatti, astahtaa, astalo, astatiini, aste