aurinkoaika
substantiivi
-
aika, joka perustuu auringon näennäiseen liikkeeseen taivaalla
Käytämme aurinkoaikaa määrittämään kellonajan.
Taivutus
yks. nom. aurinkoaika, yks. gen. aurinkoajan, yks. part. aurinkoaikaa, yks. ill. aurinkoaikaan, mon. gen. aurinkoaikojen aurinkoaikain, mon. part. aurinkoaikoja, mon. ill. aurinkoaikoihin.
Synonyymisanakirja
aurinkoaika
-
kesäaika, aurinkovuosi, aurinkokello.
Esimerkit
Kesäaikaan siirrytään aurinkoajassa.
Hän mittaa aurinkoaikaa tarkasti.
Aurinkoaika säätelee monia rytmejä.
Useat kulttuurit elävät aurinkoajassa.
Aurinkoaika vaikuttaa päivittäiseen toimintaan.
Käännökset
Riimisanakirja
aurinkoaika rimmaa näiden kanssa:
etsikkoaika, kirkkoaika, keskiaurinkoaika, jatkoaika, toukoaika
Läheisiä sanoja
auringonvarjo, auringoton, aurinko, aurinkoaika, aurinkoeläin, aurinkoenergia