avioehto
substantiivi
-
sopimus, joka rajoittaa avio-oikeutta
He tekivät avioehdon.
Taivutus
yks. nom. avioehto, yks. gen. avioehdon, yks. part. avioehtoa, yks. ill. avioehtoon, mon. gen. avioehtojen, mon. part. avioehtoja, mon. ill. avioehtoihin.
Esimerkit
He sopivat avioehdosta ennen häitä.
Avioehto kirjoitettiin huolellisesti.
Avioehto voi suojata omaisuutta.
Monet parit tekevät avioehdot varmuuden vuoksi.
Avioehto estää riitoja eron tullessa.
Etymologia
Koostuu sanoista 'avio' ja 'ehto', tarkoittaen sopimusta, joka säätelee avioliittoon liittyviä ehtoja.
Käännökset
| englanti |
marriage settlement |
| puola | intercyza (f) |
| ruotsi | äktenskapsförord |
| ranska | contrat de mariage (m) |
| saksa | Ehevertrag (m) |
| kreikka | προγαμιαίος προγαμιαία συμφωνία (f) |
| venäjä | бра́чный догово́р (m), бра́чный контра́кт (m) |
Riimisanakirja
avioehto rimmaa näiden kanssa:
lakkoehto, korkoehto, vaihtoehto, suuntautumisvaihtoehto, luottoehto
Liittyvät sanat
ehtoLäheisiä sanoja
avio, avio-oikeus, avio-onni, avioehto, avioehtosopimus, avioelämä