avovaimo
substantiivi
-
nainen, joka elää avioliitonomaisessa suhteessa, muttei ole naimisissa
Hänen avovaimonsa on kotoisin Australiasta.
Taivutus
yks. nom. avovaimo, yks. gen. avovaimon, yks. part. avovaimoa, yks. ill. avovaimoon, mon. gen. avovaimojen, mon. part. avovaimoja, mon. ill. avovaimoihin.
Esimerkit
Hän kertoi avovaimostaan.
Avovaimo ja hän asuvat yhdessä.
Avovaimo tukee häntä kaikessa.
He ovat olleet avovaimo ja mies monta vuotta.
Avovaimo on hänen paras ystävänsä.
Käännökset
| englanti |
female partner in a cohabitation; wife in common-law marriage |
| ranska | concubine (f) |
| saksa | Konkubine (f) |
| kreikka | παλλακίδα (f) |
| unkari | ágyas |
| latina | paelex (f), concubīna (f), amāsia (f) qualifier Mediaeval, amīca (f), coniūnx, pallaca (f) |
| puola | nałożnica (f), konkubina (f) |
| venäjä | нало́жница (f), qualifier kept woman содержа́нка (f) |
Läheisiä sanoja
avoterveydenhuolto, avotuli, avotuuli, avovaimo, avovesi, avoviemäri