bitumi
substantiivi
-
öljystä valmistettu aine, jota käytetään tiestön ja kattojen pinnoitteena.
Tiestö pinnoitetaan bitumilla.
Taivutus
yks. nom. bitumi, yks. gen. bitumin, yks. part. bitumia, yks. ill. bitumiin, mon. gen. bitumien bitumeiden bitumeitten, mon. part. bitumeja bitumeita, mon. ill. bitumeihin.
Esimerkit
Katolle levitettiin kerros bitumia.
Bitumin käyttö teiden päällysteenä on yleistä.
Kuuma bitumi vaatii varovaisuutta.
Bitumilla on hyvät vedenkesto-ominaisuudet.
Rakenne tarvitsee bitumieristyksen.
Etymologia
Johdettu latinankielisestä sanasta 'bitumen'
Käännökset
Liittyvät sanat
asvaltti, tuulensulkuLäheisiä sanoja
bitter, bitti, bittinikkari, bitumi, bitumihuopa, bitumilakka