blaffaa

verbi

1. puhua tai huutaa äänekkäästi ja turhaan; meluta.

   Koirat alkoivat blaffata, kun vieraat saapuivat taloon.

Mitä tarkoittaa

Blaffaa on suomenkielinen verbi, joka tarkoittaa äänekkään ja usein turhan puhumisen tai haukkumisen toimintaa. Sana on peräisin puhekielestä ja sitä käytetään yleisesti kuvaamaan tilannetta, jossa joku tai jokin, kuten koira, pitää ääntä ilman varsinaista syytä. Koirien blaffaus voi olla reaktio ympäristön ärsykkeisiin tai vain tapa ilmaista itseään.

Käännökset

Slangisanakirja

• polttaa tupakkaa : Koska sä aloit blaffaa?

Riimisanakirja

blaffaa rimmaa näiden kanssa:

peeaa, nugaa, haa, ahaa, jauhaa, huuhaa, kutiaa, jaa, ajaa, koeajaa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

bitumihuopa, bitumilakka, bitumisora, bitumoida, blandata, blandaus