dissonanssi

Substantiivi

  1. Äänen tai musiikillisen soinnun epäharmonisuus, ristiriita tai jännite

    Tuo musiikkikappale on täynnä dissonansseja.
Taivutus

yks. nom. dissonanssi, yks. gen. dissonanssin, yks. part. dissonanssia, yks. ill. dissonanssiin, mon. gen. dissonanssien, mon. part. dissonansseja, mon. ill. dissonansseihin.

Synonyymisanakirja

dissonanssi

  1. riitasointu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Musiikissa dissonanssi voi olla kiehtova elementti.
Dissonanssin käyttö voi lisätä jännitettä sävellyksessä.
Jotkut kuulijat pitävät dissonanssia epämiellyttävänä.
Säveltäjä halusi luoda tietynlaisen dissonanssin kappaleeseen.
Dissonanssi voi olla vaikeaa tasapainottaa harmoniassa.

Etymologia

Latinan sanasta 'dissonantia', joka tarkoittaa epäsointua tai ristiriitaa.

Riimisanakirja

dissonanssi rimmaa näiden kanssa:

dominanssi, luminanssi, resonanssi, rintaresonanssi

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

riitasointu

Läheisiä sanoja

disponibiliteetti, dispositio, dissidentti, dissonanssi, dissonoida, distikon

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro