elintarvike

substantiivi

  1. aine tai tuote, jota käytetään ravinnoksi

    Voit ostaa elintarvikkeita supermarketista.
Taivutus

yks. nom. elintarvike, yks. gen. elintarvikkeen, yks. part. elintarviketta, yks. ill. elintarvikkeeseen, mon. gen. elintarvikkeiden elintarvikkeitten, mon. part. elintarvikkeita, mon. ill. elintarvikkeisiin elintarvikkeihin.

Synonyymisanakirja

elintarvike

  1. ruokatavara, syötäväksi kelpaava, syötävä, ravinto, muona, ruokatavarat.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kaupassa on paljon erilaisia elintarvikkeita.
Elintarvikkeiden hinta nousi jälleen.
Tämä elintarvike ei sisällä lisäaineita.
Elintarvike on säilytettävä viileässä.
Elintarvike on peräisin paikallisilta tiloilta.

Etymologia

Muodostettu sanoista 'elin' ja 'tarvike', joissa 'elin' viittaa elämään ja 'tarvike' on substantiivi, joka tarkoittaa johonkin tarkoitukseen tarvittavaa esinettä tai ainetta.

Riimisanakirja

elintarvike rimmaa näiden kanssa:

tarvike, ruokatarvike, ampumatarvike, sotatarvike, sidetarvike, tuore-elintarvike, peruselintarvike, uuselintarvike, valokuvaustarvike

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

tuore-elintarvike, pastöroida, ruokatarvike, varmuusvarasto, myymälä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu