eläintieteilijä
substantiivi
-
henkilö, joka tutkii ammatikseen eläintiedettä
Eläintieteilijä oli erikoistunut apinoiden käyttäytymiseen.
Taivutus
yks. nom. eläintieteilijä, yks. gen. eläintieteilijän, yks. part. eläintieteilijää, yks. ill. eläintieteilijään, mon. gen. eläintieteilijöiden eläintieteilijöitten eläintieteilijäin, mon. part. eläintieteilijöitä, mon. ill. eläintieteilijöihin.
Esimerkit
Hän on arvostettu eläintieteilijä ja tutkimusmatkailija.
Eläintieteilijä tutkii erilaisia eläinlajeja kaukaisilla alueilla.
Moni eläintieteilijä toimii myös opettajana yliopistossa.
Nuoret haaveilevat usein eläintieteilijän urasta.
Eläintieteilijät tekevät yhteistyötä suojellakseen luonnon monimuotoisuutta.
Etymologia
Eläintieteilijä muodostuu 'eläin' (alkuperä suomen eläin) ja 'tieteilijä' (tied-juuresta).
Käännökset
englanti |
animal scientist |
Riimisanakirja
eläintieteilijä rimmaa näiden kanssa:
vehkeilijä, pöyhkeilijä, lenkkeilijä, postimerkkeilijä, nyrkkeilijä, ammattinyrkkeilijä, retkeilijä, naparetkeilijä, telttaretkeilijä, löytöretkeilijä
Liittyvät sanat
zoologiLäheisiä sanoja
eläintenkesyttäjä, eläintiede, eläintieteellinen, eläintieteilijä, eläjä, eläke