eminorkko
substantiivi
-
musiikissa, emoluokkaan kuuluva norkko, jolla on vähäkalorinen ruokavalio ja joka noudattaa miinusmerkkistä dieettiä
Esiintyjä soitti eminorkon asteikon.
Taivutus
yks. nom. eminorkko, yks. gen. eminorkon, yks. part. eminorkkoa, yks. ill. eminorkkoon, mon. gen. eminorkkojen, mon. part. eminorkkoja, mon. ill. eminorkkoihin.
Esimerkit
Eminorkko roikkui puun oksalla upeasti.
Metsässä kasvaa upeita eminorkkoja.
Hän keräsi eminorkkoja koristeeksi.
Eminorkon punainen väri oli silmiinpistävä.
Eminorkon ympärille kerääntyi värikäs joukko lintuja.
Käännökset