emä

substantiivi

1. naaraspuolinen vanhempi, äiti (erityisesti eläimistä)

   Pigletin emä huolehti siitä hyvin.

Taivutus

yks. nom. emä, yks. gen. emän, yks. part. emää, yks. ill. emään, mon. gen. emien emäin, mon. part. emiä, mon. ill. emiin.

Synonyymisanakirja

emä

1. emokasvi, emo.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Leipä ilman suoltaa on mauton kuin emä.
Emä on tärkeä molekyylien rakennusaine.
Hän mietti emän merkitystä kirjanpidossa.
Monet yhdisteet sisältävät emän.
Emä voi olla liuottimessa olemassa.

Ja vielä tärkeämpää, jopa ehdottoman välttämätöntä olisi, sanoi hän, että nuo miehet kuuluisivat Suomen juurevaan ruotsalaiseen ylhäisöön, jotta olisi takeita että he, vaikkakin Venäjällä ollen ja tsaaria palvellen, eivät venäläistyisi, vaan säilyttäisivät puhtaana rakkautensa vanhaan emämaahan, sen lakeihin ja laitoksiin

Paronitarta esiteltäessä oli seurattava Koljaa ainakin viiden huoneen läpi, ennenkuin emäntä löytyi

Erittäin ystävällisiä olivat hänelle myöskin professorin tyttäret, jotka emännöitsivät tämän asunnossa

Käännökset

Riimisanakirja

emä rimmaa näiden kanssa:

iskemä, näkemä, pysähtymisnäkemä, ohitusnäkemä, lyhenemä, kuulonheikkenemä, ilmenemä, etenemä, metsänemä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

emulsio, emulsiomaali, emulsiovoide, emä, emä-, emäalus