emäpuu
substantiivi
-
sukupuun perusta, yleensä tärkein tai vanhin jäsen
Tämä tammi on koko puutarhan emäpuu.
Taivutus
yks. nom. emäpuu, yks. gen. emäpuun, yks. part. emäpuuta, yks. ill. emäpuuhun, mon. gen. emäpuiden emäpuitten, mon. part. emäpuita, mon. ill. emäpuihin.
Esimerkit
Jättimäisessä tammessa on vahva emäpuu.
Metsässä kasvaa monia ikivanhoja emäpuita.
Emäpuu suojasi muita puita kovilta myrskyiltä.
Emäpuun varjossa kasvoi runsaasti aluskasvillisuutta.
Saha meni rikki yrittäessään kaataa emäpuuta.
Etymologia
Kantamuoto, missä emä viittaa alkuperäisyyteen ja puu kasviin tai aineeseen.
Käännökset
englanti |
keel |
Läheisiä sanoja
emäntä, emäntäväki, emäpitäjä, emäpuu, emäs, emäseurakunta