erovuoro

substantiivi

1. kerta, jolloin jonkin henkilön tai ryhmän on vuoro erota

   Hallituksen jäsenen erovuoro on ensi kuussa.

Taivutus

yks. nom. erovuoro, yks. gen. erovuoron, yks. part. erovuoroa, yks. ill. erovuoroon, mon. gen. erovuorojen, mon. part. erovuoroja, mon. ill. erovuoroihin.

Synonyymisanakirja

erovuoro

1. vuorottelu, poisjäänti, toimikausi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän on erovuorossa tänä vuonna.
Erovuoro määrittää vaihtuvuuden hallituksessa.
Erovuorot kiertävät säännöllisesti.
Erovuoro on osa pitkäaikaista suunnitelmaa.
Tänä vuonna oli hänen erovuoronsa.

Käännökset

Riimisanakirja

erovuoro rimmaa näiden kanssa:

vakiovuoro, vartiovuoro, ulkovuoro, lepovuoro, lentovuoro, siirtovuoro, heittovuoro, linja-autovuoro

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

erotuskyky, erotuskynnys, erotusosamäärä, erovuoro, erovuoroinen, ersä