esineistö
substantiivi
-
joukko esineitä, erityisesti tietyn aikakauden tai kulttuurin
Museon esineistö kattaa 1800-luvun lopun taiteen.
Taivutus
yks. nom. esineistö, yks. gen. esineistön, yks. part. esineistöä, yks. ill. esineistöön, mon. gen. esineistöjen, mon. part. esineistöjä, mon. ill. esineistöihin.
Esimerkit
Museon esineistö on laajaa ja monipuolista.
Esineistö pitää huolellisesti inventoida.
Kansallisaarteiden esineistö on vakuutettu.
Esineistö sisältää arvokkaita taide-esineitä.
Onko esineistössä paljon vanhaa posliinia?
Etymologia
Perustuu sanaan 'esine', tarkoittaen joukkoa esineitä tai kokoelmaa.
Käännökset
| englanti |
The artefact artefacts of a certain place or area collectively; often used in historical or anthropological context.
|
Riimisanakirja
esineistö rimmaa näiden kanssa:
nimikkeistö, tullinimikkeistö, säkeistö, virrensäkeistö, runosäkeistö, välineistö, opetusvälineistö, sivistyneistö, kiinteistö
Liittyvät sanat
lavastaa, antiikki, kalustoLäheisiä sanoja
esineellisyys, esineistyä, esineistää, esineistö, esinäytös, esiopetus