etumus

substantiivi

  1. rakennuksen, elimen tai ruumiin etupuoli

    Talojen etumus oli suunnattu etelään.
Taivutus

yks. nom. etumus, yks. gen. etumuksen, yks. part. etumusta, yks. ill. etumukseen, mon. gen. etumusten etumuksien, mon. part. etumuksia, mon. ill. etumuksiin.

Synonyymisanakirja

etumus

  1. rinnan etuosa, dekoltee.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Takki jäi kiinni etumukseen.
Hänen etumuksensa osui pöytään.
Etumukseen tuli tahra.
Vaatteessa on tasku etumuksessa.
Paita oli kireä etumuksesta.

Etymologia

Alkuperä: sana 'etu-', viitaten etuosaan tai rinnukseen.

Sitaatit

  • "etumus oli oiva Nannan avioilosumute."

Riimisanakirja

etumus rimmaa näiden kanssa:

paatumus, katumus, kuihtumus, taantumus, turtumus, koostumus, ainekoostumus, vakiokoostumus, suostumus

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

simsetti, smokkipaita, rinnus, edusta, paita

Läheisiä sanoja

etumerkki, etumies, etummainen, etumus, etunenässä, etunimi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro