etumus
substantiivi
-
rakennuksen, elimen tai ruumiin etupuoli
Talojen etumus oli suunnattu etelään.
Taivutus
yks. nom. etumus, yks. gen. etumuksen, yks. part. etumusta, yks. ill. etumukseen, mon. gen. etumusten etumuksien, mon. part. etumuksia, mon. ill. etumuksiin.
Esimerkit
Takki jäi kiinni etumukseen.
Hänen etumuksensa osui pöytään.
Etumukseen tuli tahra.
Vaatteessa on tasku etumuksessa.
Paita oli kireä etumuksesta.
Etymologia
Alkuperä: sana 'etu-', viitaten etuosaan tai rinnukseen.
Käännökset
englanti |
front, breast |
Sitaatit
"etumus oli oiva Nannan avioilosumute."
Riimisanakirja
etumus rimmaa näiden kanssa:
paatumus, katumus, kuihtumus, taantumus, turtumus, koostumus, ainekoostumus, vakiokoostumus, suostumus
Liittyvät sanat
simsetti, smokkipaita, rinnus, edusta, paitaLäheisiä sanoja
etumerkki, etumies, etummainen, etumus, etunenässä, etunimi