etupää

substantiivi

  1. edellä tai edessä oleva osa

    Junan etupää oli jo lähtenyt laiturilta.
Taivutus

yks. nom. etupää, yks. gen. etupään, yks. part. etupäätä, yks. ill. etupäähän, mon. gen. etupäiden etupäitten, mon. part. etupäitä, mon. ill. etupäihin.

Synonyymisanakirja

etupää

  1. alkupää, etummainen osa, kärkiosa, kärkipää, kärki, keula.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Auto törmäsi etupää edellä.
Hänen autonsa etupää vaurioitui.
Etupää kaipaa korjausta.
Etupää oli vaikea havaita.
Kiinnitä etupää kuntoon.

Heidän tuttavuutensa oli alussa ollut jonkinlaista vallatonta uhkapeliä, joka etupäässä vain huvitti heitä kumpaakin

Hän tosin harjoitti vähän itsekin maalausta (ja on jonkin verran aina sitä harjoittanut), mutta etupäässä hän esiintyi keskuudessamme ankarana taiteenarvostelijana, johon Juhani Ahollakin oli ehdoton luottamus

Tätä vastaista lehteä ajattelivat Minna Canth, Elisabet, Kasper, Juhani Aho, Erkko ja Arvid etupäässä vain vapaamieliseksi, jota vastoin Jonas Castrén ja sittemmin Lauri Kivekäs tamperelaisine ystävineen tahtoivat uutta lehteä vain jyrkän kieliohjelman toteuttamista ja suomettarelaisten kukistamista varten

Etymologia

Alkuperä: yhdistelmä 'etu-' (edessä) ja 'pää'.

Riimisanakirja

etupää rimmaa näiden kanssa:

kuohupää, kaljupää, alkupää, laskupää, iskupää, kruunupää, loppupää, tupsupää, tuittupää

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

etuperin, ruttaantua

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro