finiittinen
adjektiivi
-
sellainen verbimuoto, joka ilmaisee aikamuotoa, tapaluokkaa, subjektiobjektisuhdetta ja muuta
Tuon verbin finiittinen muoto on vaikea.
Taivutus
yks. nom. finiittinen, yks. gen. finiittisen, yks. part. finiittistä, yks. ill. finiittiseen, mon. gen. finiittisten finiittisien, mon. part. finiittisiä, mon. ill. finiittisiin.
Esimerkit
Matematiikassa on käsite finiittinen joukko.
Finiittinen aikajänne voi rajata projektin ulottuvuuksia.
Kieliopin sääntö voi olla sekä finiittinen että infiniittinen.
Finiittinen luettelo on rajallinen.
Finiittinen tila edellyttää tarkkaa suunnittelua.
Etymologia
Lähtöisin latinan sanasta 'finitus', viitaten johonkin joka on rajattu tai päättynyt.
Käännökset
englanti |
tensed |
saksa | finites Verb |
Riimisanakirja
finiittinen rimmaa näiden kanssa:
afaattinen, lymfaattinen, -fosfaattinen, dramaattinen, melodramaattinen, skemaattinen, problemaattinen, telemaattinen, kinemaattinen, temaattinen
Liittyvät sanat
predikaattiLäheisiä sanoja
fingerporillinen, fingliska, finiittimuoto, finiittinen, finiittisyys, finis