finiittinen

adjektiivi

  1. sellainen verbimuoto, joka ilmaisee aikamuotoa, tapaluokkaa, subjektiobjektisuhdetta ja muuta

    Tuon verbin finiittinen muoto on vaikea.
Taivutus

yks. nom. finiittinen, yks. gen. finiittisen, yks. part. finiittistä, yks. ill. finiittiseen, mon. gen. finiittisten finiittisien, mon. part. finiittisiä, mon. ill. finiittisiin.

Synonyymisanakirja

finiittinen

  1. finiitti-.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Matematiikassa on käsite finiittinen joukko.
Finiittinen aikajänne voi rajata projektin ulottuvuuksia.
Kieliopin sääntö voi olla sekä finiittinen että infiniittinen.
Finiittinen luettelo on rajallinen.
Finiittinen tila edellyttää tarkkaa suunnittelua.

Etymologia

Lähtöisin latinan sanasta 'finitus', viitaten johonkin joka on rajattu tai päättynyt.

Riimisanakirja

finiittinen rimmaa näiden kanssa:

afaattinen, lymfaattinen, -fosfaattinen, dramaattinen, melodramaattinen, skemaattinen, problemaattinen, telemaattinen, kinemaattinen, temaattinen

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

predikaatti

Läheisiä sanoja

fingerporillinen, fingliska, finiittimuoto, finiittinen, finiittisyys, finis

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro