getto
substantiivi
-
alue, joka on tarkoitettu tietyn etnisen, sosiaalisen tai uskonnollisen ryhmän asuinpaikaksi
Hän asui lapsena getossa.
Taivutus
yks. nom. getto, yks. gen. geton, yks. part. gettoa, yks. ill. gettoon, mon. gen. gettojen, mon. part. gettoja, mon. ill. gettoihin.
Esimerkit
Vanha kaupunki muuttui ajan myötä getoksi.
Getossa asuvat ihmiset kamppailevat useiden haasteiden kanssa.
Geton alueella on monia ongelmia ratkaistavana.
Kaupunginosa oli ennen hyvinvoiva
Etymologia
italian sanasta ghetto, alunperin tarkoittaen muurin ympäröimää kaupunginosaa
Käännökset
Slangisanakirja
-
gettoblasteri: todella kookas nauhain, kannetaan olalla
Riimisanakirja
getto rimmaa näiden kanssa:
magneetto, teetto, ghetto, lietto, vietto, ajanvietto, illanvietto, päättäjäisillanvietto, lomanvietto
Liittyvät sanat
ghetto, juutalaiskortteliLäheisiä sanoja
germanistiikka, gerontologia, gerontologinen, getto, gettoistua, gettoutua