haarake
substantiivi
-
erillinen osa joka haarautuu päärungosta tai -linjasta
Hän ei huomannut ottaa käännöstä ja meni ohi haarakkeen.
Taivutus
yks. nom. haarake, yks. gen. haarakkeen, yks. part. haaraketta, yks. ill. haarakkeeseen, mon. gen. haarakkeiden haarakkeitten, mon. part. haarakkeita, mon. ill. haarakkeisiin haarakkeihin.
Esimerkit
Elektronimikroskooppi paljasti solun haarakkeet.
Haarake kehittyi keskelle runkoa.
Kasvilla oli useita haarakkeita.
Haarake murtui tuulessa.
Rakenteessa näkyi selvästi yksi haarake.
Etymologia
Johdettu sanasta 'haara', tarkoittaa sivuosaa tai uloketta
Käännökset
englanti |
offset fimbria appendage ramification |
Liittyvät sanat
hermosyy, okahaarakeLäheisiä sanoja
haaraisuus, haarakas, haarakaukoputki, haarake, haarakiila, haarakkeinen