haaskalintu
substantiivi
-
Lintu, joka syö muita kuolleita eläimiä
Varis on tunnettu haaskalintu.
Taivutus
yks. nom. haaskalintu, yks. gen. haaskalinnun, yks. part. haaskalintua, yks. ill. haaskalintuun, mon. gen. haaskalintujen, mon. part. haaskalintuja, mon. ill. haaskalintuihin.
Esimerkit
Korppi on tunnettu haaskalintu.
Haaskalinnut kerääntyvät helposti teiden varsille.
Yöllä haaskalinnut ovat aktiivisempia.
Haaskalinnuilla on voimakkaat nokat.
Haaskalintu on hyödyllinen luonnossa.
Etymologia
Johdettu sanasta 'haaska', tarkoittaa lintua, joka syö kuolleiden eläinten jäänteitä.
Käännökset
Riimisanakirja
haaskalintu rimmaa näiden kanssa:
kanarialintu, kutojalintu, harjalintu, vaakalintu, paikkalintu, kanalintu, sorsalintu, maakuntalintu, yhdyskuntalintu
Läheisiä sanoja
haaska, haaskaantua, haaskaeläin, haaskalintu, haaskata, haaskaus