hanka

substantiivi

  1. riita tai erimielisyys

    Heidän välillään on jatkuvasti hanka.
Taivutus

yks. nom. hanka, yks. gen. hangan, yks. part. hankaa, yks. ill. hankaan, mon. gen. hankojen hankain, mon. part. hankoja, mon. ill. hankoihin.

Synonyymisanakirja

hanka

  1. kanki, tanko, puomi, jalka, sääri, puntti (''colloquial''), etappi, legi (in sailing), legi, legi, ottelu, kateetti.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Laiva kiinnitettiin hangan avulla.
Hanka katkesi kovassa myrskyssä.

Etymologia

sanka, suomalais-ugrilainen kantakieli sangka; sukulaissanat viro hang (risteys), karjala hango, pohjoissaame hoangka, unkari ag (haara). Englanniksi oar-lock

Slangisanakirja

  • kinkki(nen): hankala / monimutkainen : Oli vähä kinkkinen bisnes.

Riimisanakirja

hanka rimmaa näiden kanssa:

alahanka, oksahanka, vastahanka, lehtihanka, oksanhanka, peukalonhanka, ulkohanka, peukalohanka, ylähanka

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

hankatappi, ulkohanka, ulkohankain, peukalohanka, hankain

Läheisiä sanoja

hanhikukko, hanhipaisti, hanikka, hanka, hankaantua, hankahaarainen

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro