hapetin
substantiivi
-
laite tai työkalu, jota käytetään materiaalin hapettamiseen tai ilman sisään päästämiseen
Hän käytti hapatinta hapettamiseen.
Taivutus
yks. nom. hapetin, yks. gen. hapettimen, yks. part. hapetinta, yks. ill. hapettimeen, mon. gen. hapettimien hapetinten, mon. part. hapettimia, mon. ill. hapettimiin.
Esimerkit
Auto tarvitsee uuden hapettimen.
Hapetin pitää sähkölaitteen toimivana.
Hänen vanha hapetin toimi yhä.
Etymologia
Johdettu sanasta 'happi'.
Käännökset
| englanti |
oxidant, oxidiser, oxidizer, oxidizing agent |
Riimisanakirja
hapetin rimmaa näiden kanssa:
sadetin, sädetin, lähetin, kuvalähetin, radiolähetin, lyhytaaltolähetin, kuljetin, kauhakuljetin, kierukkakuljetin, hihnakuljetin