harava

substantiivi

  1. työväline, jolla kerätään lehtiä, rikkaruohoja tms.

    Hän käytti haravaa kerätäkseen lehtiä pihalta.
Taivutus

yks. nom. harava, yks. gen. haravan, yks. part. haravaa, yks. ill. haravaan, mon. gen. haravien haravoiden haravoitten haravojen, mon. part. haravia haravoita haravoja, mon. ill. haraviin haravoihin.

Synonyymisanakirja

harava

  1. krupieerin kola, puutarhaharava, välikappale.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Anna toi haravan vajasta.
Haravan käyttö vaatii voimaa.
Puutarhuri käytti haravaa lehtien keruuseen.

Etymologia

Suomalainen sana

hara; sukulaissanat pohjoissaame harat. Englanniksi rake

Slangisanakirja

  • harava / täiharava: kampa

Riimisanakirja

harava rimmaa näiden kanssa:

kalaharava, miinaharava, ääniharava, lehtiharava, hevosharava, heinäharava

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

lehtiharava

Läheisiä sanoja

haralleen, harata, haraus, harava, haravajärjestelmä, haravakone

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro