harmaapää
substantiivi
-
ihminen, jonka hiukset ovat harmaantuneet
Hän on viisas harmaapää.
Taivutus
yks. nom. harmaapää, yks. gen. harmaapään, yks. part. harmaapäätä, yks. ill. harmaapäähän, mon. gen. harmaapäiden harmaapäitten, mon. part. harmaapäitä, mon. ill. harmaapäihin.
Esimerkit
Ilmassa liiteli kaunis harmaapää.
Harmaapää istuu oksalla tyynenä.
Tuo lintu on nimeltään harmaapää.
Käännökset
Riimisanakirja
harmaapää rimmaa näiden kanssa:
nuijapää, hurjapää, takapää, nahkapää, vikapää, lakkapää, olkapää, paskapää, paukapää
Läheisiä sanoja
harmaaparta, harmaapartainen, harmaapäinen, harmaapää, harmaapäätikka, harmaasieppo