harme
substantiivi
-
verta ja imusuonia ärsyttävät aineet, tulehdusreaktion osatekijä
Tulehdukseen liittyy usein harme.
Taivutus
yks. nom. harme, yks. gen. harmeen, yks. part. harmetta, yks. ill. harmeeseen, mon. gen. harmeiden harmeitten, mon. part. harmeita, mon. ill. harmeisiin harmeihin.
Esimerkit
Elämän harmit voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä.
Pienet harmet vaikuttavat päiväämme.
Mitättömät harmet eivät kannata energiaa.
Etymologia
perustuu skandinaavisiin kieliin, kuten ruotsin 'harm'
Käännökset
| englanti |
indignation, resent to annoy, to infuriate (form of) puhekieltä The non-valuable material of ore. |
Riimisanakirja
harme rimmaa näiden kanssa:
hurme, härme, käärme, tarhakäärme, boakäärme, rantakäärme, valuuttakäärme, kanervakäärme, lohikäärme
Läheisiä sanoja
harmahtaa, harmahtava, harmaus, harme, harmentaa, harmentua