haukotus
substantiivi
-
suun ja keuhkojen liike, jossa haukotellaan
"Hän peitti haukotuksen kädellään."
Taivutus
yks. nom. haukotus, yks. gen. haukotuksen, yks. part. haukotusta, yks. ill. haukotukseen, mon. gen. haukotusten haukotuksien, mon. part. haukotuksia, mon. ill. haukotuksiin.
Esimerkit
Vältin suuren haukotuksen.
Hän päästi äänekkään haukotuksen.
Haukotus tarttui pian koko ryhmään.
Käännökset
Läheisiä sanoja
haukotella, haukottaa, haukottelu, haukotus, haukotuttaa, haukunta