heilahdus
substantiivi
-
äkillinen, jyrkkä liike suuntaan tai toiseen
Se oli voimakas heilahdus, joka kaatoi puut.
Taivutus
yks. nom. heilahdus, yks. gen. heilahduksen, yks. part. heilahdusta, yks. ill. heilahdukseen, mon. gen. heilahdusten heilahduksien, mon. part. heilahduksia, mon. ill. heilahduksiin.
Synonyymisanakirja
heilahdus
-
keinahdus, keinuminen, heilahtelu, heiluminen, häilyvyys.
Esimerkit
Keinun heilahdus tuntuu mukavalta.
Markkinoiden heilahdus oli yllättävä.
Hän tallensi hetken pienet heilahdukset muistiin.
Etymologia
Juurena 'heilahtaa' tai 'heilua', tarkoittaa liikettä edestakaisin.
Käännökset
Riimisanakirja
heilahdus rimmaa näiden kanssa:
kalahdus, valahdus, ailahdus, takaheilahdus, kurssinheilahdus, etuheilahdus, kilahdus, vilahdus, kellahdus
Liittyvät sanat
heilaus, etuheilahdus, takaheilahdus, hulmahdus, keikausLäheisiä sanoja
heikäläinen, heila, heilahdella, heilahdus, heilahdusaika, heilahduskulma