helium
substantiivi
-
Epämetalli, joka kuuluu jalokaasuihin
Helium on toiseksi kevein alkuaine.
Taivutus
yks. nom. helium, yks. gen. heliumin, yks. part. heliumia, yks. ill. heliumiin, mon. gen. heliumien, mon. part. heliumeja, mon. ill. heliumeihin.
Esimerkit
Ilmapallo täytettiin heliummilla.
Helium on kevyempi kuin ilma.
Heliumia käytetään usein tieteellisissä sovelluksissa.
Heliumin atomirakenne on yksinkertainen.
Hän puhui hauskan kuuloisesti hengitettyään heliumia.
Etymologia
Kreikan 'helios' (aurinko), koska alkuaine löydettiin alun perin auringon spektristä
Käännökset
| englanti |
helium
puhekieltä A colorless and inert gas, and the second lightest chemical element (symbol He) with an atomic number of 2 and atomic weight of 4.002602. |
| ranska | hélium (m) |
| saksa | Helium |
| kreikka | ήλιο |
| unkari | hélium |
| italia | elio (m) |
| latina | helium |
| puola | hel (m) |
| romania | heliu |
| venäjä | ге́лий (m) |
| ruotsi | helium |
Liittyvät sanat
jalokaasuLäheisiä sanoja
helistä, helistää, helisyttää, helium, helkajuhla, helkatti