henkilöpuhelu
substantiivi
-
puhelu, joka on tarkoitettu tietylle henkilölle
Sain henkilöpuhelun toimistoon.
Taivutus
yks. nom. henkilöpuhelu, yks. gen. henkilöpuhelun, yks. part. henkilöpuhelua, yks. ill. henkilöpuheluun, mon. gen. henkilöpuhelujen henkilöpuheluiden henkilöpuheluitten, mon. part. henkilöpuheluja henkilöpuheluita, mon. ill. henkilöpuheluihin.
Esimerkit
Sain yllätyksenä henkilöpuhelun vanhalta ystävältä.
Hän soittaa usein henkilöpuhelun töistä.
Odotin henkilöpuhelua koko päivän.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'henkilö' ja 'puhelu', tarkoittaa puhelua, joka on tarkoitettu tietylle henkilölle.
Käännökset
englanti |
puhekieltä person-to-person call |
Riimisanakirja
henkilöpuhelu rimmaa näiden kanssa:
puhelu, ulkolinjapuhelu, virkapuhelu, matkapuhelu, vastapuhelu, lähipuhelu, välipuhelu, satelliittipuhelu, ulkomaanpuhelu, kaksinpuhelu
Läheisiä sanoja
henkilöoikeus, henkilöpalvonta, henkilöpaperit, henkilöpuhelu, henkilörekisteri, henkilöstö