hiekoitin
substantiivi
-
laite, jolla voidaan levittää hiekkaa tai suolaa jäisille teille
Hiekoitin levitti hiekkaa liukasta tietä pitkin.
Taivutus
yks. nom. hiekoitin, yks. gen. hiekoittimen, yks. part. hiekoitinta, yks. ill. hiekoittimeen, mon. gen. hiekoittimien hiekoitinten, mon. part. hiekoittimia, mon. ill. hiekoittimiin.
Esimerkit
Kuljettaja tarkisti hiekoittimen toiminnan.
Talvella hiekoitin on tarpeellinen väline.
Hiekoitin jakoi tasaisesti soraa tielle.
Etymologia
Johtuu suomen sanasta 'hiekkoittaa' (to sand), viitaten laitteeseen, joka hiekoittaa.
Käännökset
| englanti |
sand spreader (gloss) taivutettu muoto |
Riimisanakirja
hiekoitin rimmaa näiden kanssa:
sekoitin, sauvasekoitin, yksiotesekoitin, vedensekoitin, betoninsekoitin, tehosekoitin
Läheisiä sanoja
hiekkasäkki, hiekkasärkkä, hiekkatörmä, hiekoitin, hiekoittaa, hiekoitus