hiili
substantiivi
-
luonnossa esiintyvä alkuaine, jota esiintyy erilaisissa yhdisteissä ja monissa kivennäisaineissa
Hiili on yksi tärkeimmistä alkuaineista eliöille.
Taivutus
yks. nom. hiili, yks. gen. hiilen, yks. part. hiiltä, yks. ill. hiileen, mon. gen. hiilien hiilten, mon. part. hiiliä, mon. ill. hiiliin.
Synonyymisanakirja
hiili
-
hehkuva hiili, hiillos, kekäle, C, järjestysluku 6, kivihiili, puuhiili, sysi.
Esimerkit
Hiili on monikäyttöinen alkuaine.
Hän piirsi hiilellä paperille.
Hiili oli loppumaisillaan grillissä.
Aleksander syyti uusia hiiliä liedelle: - Semmoiset kaikki - oli majuri sanonut - oli paras panna suureen proomuun ja, sopivan itätuulen puhaltaessa merellä, irroittaa proomu rannasta
Etymologia
Peräisin kantasuomen sanasta, liittyy suoraan hiilen ominaisuuteen.
sukulaissanat viro hiilgus (brilliance), karjala hijli (hiili), pohjoissaame hilla (ember). Englanniksi coal
Käännökset
| englanti |
coal carbon charcoal steam coal |
Riimisanakirja
hiili rimmaa näiden kanssa:
lääkehiili, grillihiili, aktiivihiili, kivihiili, radiohiili, ruskohiili, puuhiili
Liittyvät sanat
kimröökki, radiohiili, puuhiili, hiililämmitys, aineosaLäheisiä sanoja
hiilettää, hiiletys, hiiletyskarkaisu, hiili, hiiliatomi, hiilidioksidi