hiili

substantiivi

  1. luonnossa esiintyvä alkuaine, jota esiintyy erilaisissa yhdisteissä ja monissa kivennäisaineissa

    Hiili on yksi tärkeimmistä alkuaineista eliöille.
Taivutus

yks. nom. hiili, yks. gen. hiilen, yks. part. hiiltä, yks. ill. hiileen, mon. gen. hiilien hiilten, mon. part. hiiliä, mon. ill. hiiliin.

Synonyymisanakirja

hiili

  1. hehkuva hiili, hiillos, kekäle, C, järjestysluku 6, kivihiili, puuhiili, sysi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hiili on monikäyttöinen alkuaine.
Hän piirsi hiilellä paperille.
Hiili oli loppumaisillaan grillissä.

Aleksander syyti uusia hiiliä liedelle: - Semmoiset kaikki - oli majuri sanonut - oli paras panna suureen proomuun ja, sopivan itätuulen puhaltaessa merellä, irroittaa proomu rannasta

Etymologia

Peräisin kantasuomen sanasta, liittyy suoraan hiilen ominaisuuteen.

sukulaissanat viro hiilgus (brilliance), karjala hijli (hiili), pohjoissaame hilla (ember). Englanniksi coal

Riimisanakirja

hiili rimmaa näiden kanssa:

lääkehiili, grillihiili, aktiivihiili, kivihiili, radiohiili, ruskohiili, puuhiili

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kimröökki, radiohiili, puuhiili, hiililämmitys, aineosa

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu

Helsinki nimetön 23.2.2015