hiiltää
verbi
-
murentaa hiiltä tai tehdä hiiltä
"Hiilen tekijä alkoi hiiltää puuta."
Taivutus
yks. nom. hiiltää, yks. gen. hiillän, yks. part. hiilsi, yks. ill. hiiltäisi, mon. gen. hiiltäköön, mon. part. hiiltänyt, mon. ill. hiillettiin.
Synonyymisanakirja
hiiltää
-
hiillyttää, hiilittää, polttaa puuhiileksi.
Esimerkit
Puu alkaa hiiltää lieskan liekissä.
Kun puu on alkanut hiiltää
Käännökset
Riimisanakirja
hiiltää rimmaa näiden kanssa:
edeltää, viheltää, äheltää, säheltää, kieltää, mieltää, mökeltää, imeltää, temmeltää, kimmeltää
Läheisiä sanoja
hiillyttää, hiilto, hiiltyä, hiiltää, hiilusta, hiiop