hikka

substantiivi

1. äänekäs, toistuva liike, joka johtuu diafragman tahattomasta supistumisesta

   Hänellä on hikka.

Taivutus

yks. nom. hikka, yks. gen. hikan, yks. part. hikkaa, yks. ill. hikkaan, mon. gen. hikkojen hikkain, mon. part. hikkoja, mon. ill. hikkoihin.

Synonyymisanakirja

hikka

1. nikotus, nikka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Runsas nauraminen voi aiheuttaa hikan.
Ota syvä hengitys ja yritä päästä eroon hikasta.
Minulla oli hikka koko illallisen ajan.

Käännökset

Riimisanakirja

hikka rimmaa näiden kanssa:

tahikka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

hikirauhanen, hikisyys, hikitahra, hikka, hikkori, hikoilla