hikka
substantiivi
-
äänekäs, toistuva liike, joka johtuu diafragman tahattomasta supistumisesta
Hänellä on hikka.
Taivutus
yks. nom. hikka, yks. gen. hikan, yks. part. hikkaa, yks. ill. hikkaan, mon. gen. hikkojen hikkain, mon. part. hikkoja, mon. ill. hikkoihin.
Esimerkit
Runsas nauraminen voi aiheuttaa hikan.
Ota syvä hengitys ja yritä päästä eroon hikasta.
Minulla oli hikka koko illallisen ajan.
Käännökset
Liittyvät sanat
nikotusLäheisiä sanoja
hikirauhanen, hikisyys, hikitahra, hikka, hikkori, hikoilla