hila
substantiivi
-
pieni, karkea partikkeli tai kappale
Hiilen hila on kiteinen.
Taivutus
yks. nom. hila, yks. gen. hilan, yks. part. hilaa, yks. ill. hilaan, mon. gen. hilojen hilain, mon. part. hiloja, mon. ill. hiloihin.
Esimerkit
Vanha hila vaihtoi omistajaa huutokaupassa.
Tulisijan hila on tärkeä paloturvallisuuden vuoksi.
Leivinuunin hilan tulee olla kunnossa.
Käännökset
Slangisanakirja
-
hilaa: raahata / kiskoa : Meinaatsä hilaa ton rotiskon meille himaan?
-
hilaa ittes: ryömiä / raahautua / tulla : Koita hilaa ittes tänne bailaa.
Liittyvät sanat
avaruushilaLäheisiä sanoja
hikoilla, hikoilu, hikoiluttaa, hila, hilata, hilaus