hirttämätön
substantiivi
-
henkilö, joka on syyllinen, mutta jota ei ole vielä tuomittu
Hirttämätön oli vielä vapaana.
Taivutus
yks. nom. hirttämätön, yks. gen. hirttämättömän, yks. part. hirttämätöntä, yks. ill. hirttämättömään, mon. gen. hirttämättömien hirttämätönten, mon. part. hirttämättömiä, mon. ill. hirttämättömiin.
Esimerkit
Teko jäi hirttämättömäksi.
Hän pysyi hirttämättömänä.
Hän oli ainoa hirttämätön vanki.
Käännökset
Riimisanakirja
hirttämätön rimmaa näiden kanssa:
iätön, selätön, tekemätön, näkemätön, ennennäkemätön, viljelemätön, pitelemätön, teeskentelemätön, kiertelemätön, viimeistelemätön
Läheisiä sanoja
hirttonuora, hirttosilmukka, hirttyä, hirttämätön, hirttäytyä, hirttää