huikenteleva

adjektiivi

  1. aikaansaamaton, päämäärätön

    Hänen huikenteleva käytöksensä harmitti muita.
Taivutus

yks. nom. huikenteleva, yks. gen. huikentelevan, yks. part. huikentelevaa, yks. ill. huikentelevaan, mon. gen. huikentelevien huikentelevain, mon. part. huikentelevia, mon. ill. huikenteleviin.

Synonyymisanakirja

huikenteleva

  1. irstas, moraaliton, immoraalinen, kevytmielinen, elosteleva, paheellinen, hurjasteleva, kevytkenkäinen, häilyväinen, häilyvä, hömppä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen käytöksensä on huikenteleva.
Huikenteleva elämäntyyli ei sovi kaikille.
Hän muuttui pian hyvin huikentelevaksi.

Etymologia

Johdettu sanasta huikaista tai huikata.

Riimisanakirja

huikenteleva rimmaa näiden kanssa:

mateleva, itsevoiteleva, arvosteleva, samoinajatteleva, toisinajatteleva, tungetteleva, sovitteleva

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

huikentelevainen, hepsankeikka, kevytmielinen

Läheisiä sanoja

huikea, huikeasti, huikennella, huikenteleva, huikentelevainen, huikentelevaisesti

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro