huippu
substantiivi
-
jokin korkein kohta, paras osa tai onnistuminen
Kiipeilijät saavuttivat vuoren huipun.
Taivutus
yks. nom. huippu, yks. gen. huipun, yks. part. huippua, yks. ill. huippuun, mon. gen. huippujen, mon. part. huippuja, mon. ill. huippuihin.
Synonyymisanakirja
huippu
-
kärki, mäenharja, harja, suurin arvo, yläreuna, laki, pää, ässä, mestari, tähti, virtuoosi, nero, supertähti, velho, huippu-, taitaja, taituri, taitoniekka, ekspertti.
Esimerkit
Vuoren huippu häämötti sumussa.
Hän saavutti uransa huipun.
Kokous oli päivän huippuhetki.
Etymologia
Peräisin ruotsin sanasta 'hugg', joka tarkoitti alun perin 'huippua' tai 'huipentumaa'.
Käännökset
Slangisanakirja
-
paha, panna: huippusuoritus / rohkea lausahdus : Panit muuten aika pahan!
-
skuuppi: huippu-uutinen : Toiha on skuuppi!
Sanonnat
"Inhimillisen tiedon huippu on tuntea kaiken maallisen turhuus."
Riimisanakirja
huippu rimmaa näiden kanssa:
ruuhkahuippu, suhdannehuippu, lumihuippu, tunturihuippu, vuorenhuippu, tunturinhuippu, mastonhuippu, hännänhuippu, tuotantohuippu
Liittyvät sanat
huippu-urheilu, huippu-urheilija, akro-, sika-, maksimi-Läheisiä sanoja
huipeta, huipistaa, huipistua, huippu, huippu-, huippu-urheilija
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Riimipareja sanalle huippu?
Haippi huippu a?
Gepardin huippu nopeus?
Mikä on jäävuoren huippu?
Lepardin huippu nopeus?
Kebardin huippu nopeus?
Suomen korkein huippu?
Mikä on kepardin huippu nopeus?
Mikä on gepardin huippu nopeus?