huippukausi
substantiivi
-
kauden paras aika, suurin suosio tai parhaat tulokset
Bändi teki huippukauden, myi loppuun kaikki konserttinsa.
Taivutus
yks. nom. huippukausi, yks. gen. huippukauden, yks. part. huippukautta, yks. ill. huippukauteen, mon. gen. huippukausien huippukautten, mon. part. huippukausia, mon. ill. huippukausiin.
Synonyymisanakirja
huippukausi
-
paras kausi, kultakausi, kulta-aika.
Esimerkit
Hotellilla on nyt huippukausi menossa.
Loman huippukausi alkaa pian.
Urheilujoukkue valmistautuu huippukauteen.
Käännökset
Riimisanakirja
huippukausi rimmaa näiden kanssa:
laskukausi, lukukausi, syyslukukausi, kevätlukukausi, matkailukausi, kilpailukausi, rapukausi, maksukausi, palkanmaksukausi
Liittyvät sanat
korkeasuhdanneLäheisiä sanoja
huippuimuri, huippujännite, huippujännittävä, huippukausi, huippukohta, huippukokous