huippusävel

substantiivi

1. korkein taajuus, jonka ihminen voi kuulla

   En kuule tuota huippusäveltä.

Taivutus

yks. nom. huippusävel, yks. gen. huippusävelen, yks. part. huippusäveltä, yks. ill. huippusäveleen, mon. gen. huippusävelien huippusävelten, mon. part. huippusäveliä, mon. ill. huippusäveliin.

Synonyymisanakirja

huippusävel

1. dominantti.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lauluun sisältyi huippusävel.
Säveltäjä on tunnettu huippusävelistä.
Keikka alkoi huippusävelellä.

Käännökset

Riimisanakirja

huippusävel rimmaa näiden kanssa:

sävel, hajasävel, pohjasävel, lomasävel, osasävel, normaalisävel, virrensävel, leposävel, tunnussävel, perussävel

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

huippusaavutus, huippusalainen, huippusuoritus, huippusävel, huipputapaaminen, huipputapaus