hulpilo
substantiivi
-
vastasyntynyt tai nuori lintu, joka on vielä höyhenpeitettö ja avuton
Puun alla oli hulpilo, jonka emälintu oli hylännyt.
Taivutus
yks. nom. hulpilo, yks. gen. hulpilon, yks. part. hulpiloa, yks. ill. hulpiloon, mon. gen. hulpilojen hulpiloiden hulpiloitten, mon. part. hulpiloja hulpiloita, mon. ill. hulpiloihin.
Esimerkit
Hulpilo kasvaa rannan tuntumassa.
Vanha hulpilo on ikivanha tunnistettava kasvi.
Ei ole varmuutta
Käännökset
Läheisiä sanoja
hulmahtelu, hulmauttaa, hulmuta, hulpilo, hulpio, hulpioreuna