hunni

'substantiivi'

  1. unelias, laiska henkilö tai keskiajalla itäisessä Euroopassa vaikuttanut kansa

    Hän on todellinen hunni.
Taivutus

yks. nom. hunni, yks. gen. hunnin, yks. part. hunnia, yks. ill. hunniin, mon. gen. hunnien, mon. part. hunneja, mon. ill. hunneihin.

Synonyymisanakirja

hunni

  1. saku, sakemanni, nahkahousu, fritsi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hunnit tunnetaan historiallisina valloittajina.
Tarina kertoo hunnipäälliköstä.
Hunnien ratsuväki oli pelottava näky.
Hän pukeutui kuin hunnipäällikkö.
Historia tuntee hunnit barbaarikansana.

Etymologia

Peräisin hunnien nimityksestä, tarkoittaa historiallista kansaa.

Riimisanakirja

hunni rimmaa näiden kanssa:

lunni, sunni

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro